Ilmastoveivi – pääkaupunkiseudun päästöskenaariot
on HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän verkkopalvelu, jolla voi luoda ilmastonmuutoksen hillinnän tulevaisuuspolkuja pääkaupunkiseudulle. Työkalulla voi laskea erilaisten vaihtoehtojen vaikutukset sähkönkulutuksen, rakennusten
lämmittämisen ja liikenteen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi sovellus havainnollistaa miten päästöt jakautuvat kotitalouksien, palvelu- ja julkisen sektorin ja teollisuuden välillä. Konseptisuunnittelusta ja laskentamenetelmän
kehittämisestä on vastannut Johannes Lounasheimo, ja käyttöliittymän toteuttamisesta, ohjelmoinnista ja graafisesta suunnittelusta
Kairo Graphics Oy.
Oikeudellinen varauma
HSY vastaa verkkopalvelun sisällöstä ja laskentaperusteista. Laskentaperusteet ovat julkisia. Työkalun tietoja voidaan tarvittaessa päivittää uuden tutkimustiedon ja asiantuntijapalautteen perusteella. Palvelun käyttäjä käyttää palvelua ja sen
sisältämiä tietoja omalla vastuullaan. HSY ei vastaa mahdollisista vahingoista, jotka aiheutuvat palvelun tai sen sisältämän aineiston virheistä, puutteista, aineiston käyttämisestä, kolmannen osapuolen vaatimuksista, toimintakatkoksista, palvelun
sisällön muuttamisesta tai lopettamisesta tai siitä, että palvelu ei toimi tai että se ei sovi tiettyyn tarkoitukseen.
Laskentaperusteet
Päästölaskenta perustuu HSY:n vuosittaiseen pääkaupunkiseudun khk-päästöjen seurantaan, jossa tarkastellaan kaupunkien alueella syntyviä rakennusten lämmityksen ja liikenteen suoria kasvihuonekaasupäästöjä sekä sähkönkulutuksen aiheuttamia
päästöjä. Rakennusten lämmitys on jaettu kaukolämpöön, sähkölämmitykseen ja muuhun erillislämmitykseen. Liikenne sisältää autoliikenteen, satamat, pienveneet, paikallisjunat, raitiovaunut ja metrot. Skenaariotarkastelun ulkopuolelle jäävien jätteiden
ja jäteveden käsittelyn, maatalouden sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt ovat pääkaupunkiseudulla vain 3-4 % kokonaispäästöistä.
Laskentamenetelmä perustuu Suomen Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli Kasveneriin, jonka tuloksia edelleen muokataan sähkönkulutuksen ja lämmityksen päästöjen osalta. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon
päästöt jyvitetään hyödynjakomenetelmällä, jossa yhteistuotannosta syntyvä hyöty jakautuu kummallekin energiatuotteelle. Yhteistuotannon polttoaineet ja päästöt jaetaan sähkölle ja lämmölle niiden vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoaineiden
kulutuksen suhteessa.
Kulutussähkön päästöjen laskennassa käytetään valtakunnallista päästökerrointa. Kerroin lasketaan jakamalla Suomen sähköntuotannon päästöt kokonaiskulutuksella (pois lukien sähkölämmityksen päästöt ja kulutus). Sähköntuotannon päästöjen
vuosivaihteluiden tasaamiseksi kertoimelle lasketaan vielä viiden vuoden liukuva keskiarvo. Sähkölämmityksen päästöt lasketaan muuta sähkönkulutusta korkeammalla päästökertoimella.
Sähkölämmityksen, erillislämmityksen ja kaukolämmön päästöjen laskennassa säästä johtuvien vuotuisten lämpötilaerojen vaikutusta tasataan lämmitystarvekorjauksella. Ilmatieteen laitos laskee vuotuiset ns. astepäiväluvut usealle paikkakunnalle.
Vertailuarvona pääkaupunkiseudun lämmitystarpeelle käytetään Helsingin vuosien 1971–2000 astepäivälukujen keskiarvoa 3986. Vuonna
luku oli 4376 eli lämmitystarve oli keskimääräistä suurempi. Kaukolämmön osalta korjaus lasketaan Motivan ohjeistuksen mukaisesti, ja sähkö- ja öljylämmityksen normitetut kulutukset lasketaan suoraan oletuskulutusarvojen perusteella.
Päästöskenaarioissa painopiste on kaupunkien rajojen sisäpuolella tapahtuvan energiankulutuksen aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä. Laskenta ei sisällä yksityisen ja julkisen kulutuksen muualla aiheuttamia päästöjä. Biomassa (ml. jätteen
bio-osuus) on laskennassa hiilidioksidin osalta päästötön polttoaine. Tavoitevuoden kasvihuonekaasupäästöt johdetaan lähtötilanteen päästöistä käyttäjien valitsemien muuttujien kautta.
Laskennan kulku, esim. kaukolämpö
Kaukolämmön kulutus, Kaukolämmön polttoaineet, KHK-päästöt hyödynjakomenetelmällä
|
Pääkaupunkiseudun khk-laskentojen lähtötiedot |
V
|
Väkiluku, työpaikat
Asumisväljyys, m2/työpaikka
Energiatehokkuuden muutos
Kaukolämmön lämmitystapaosuus
|
Käyttäjä määrittelee |
V
|
Kaukolämmön uusi kulutus
|
Lasketaan muutos kulutuksessa käyttäjän valintojen perusteella |
V
|
Uusi polttoainejakauma CO2-talteenotto
|
Käyttäjä määrittelee |
V
|
Kaukolämmön uudet KHK-päästöt
|
Lasketaan muutos päästöissä käyttäjän valintojen ja uuden kulutuksen perusteella |
Laskennassa käytettyjä oletusarvoja
Sähkölämmityksen ominaiskulutus
|
125 kWh/m2
|
Maalämmön hyötysuhde
|
3
|
Lämmityssähkön päästökerroin
|
400 g CO2-ekv./kWh.
|
Öljylämmityksen öljynkulutus
|
170 kWh/m2
|
Öljykattilan hyötysuhde
|
0,78
|
Lämmitysöljyn bio-osuus
|
3 %
|
Lämmitystarpeen korjauskerroin
|
0,94
|
Kaukolämmön lämpöpumppujen COP-kerroin
|
4
|
Jätepolttoaineen bio-osuus
|
50 %
|
CCS:n päästövähennysprosentti
|
75 %
|
Sähköauton energiankulutus
|
17 kWh/100 km
|
Nykyauton päästöt
|
180 g/km
|
Vetyauton energiankulutuskerroin vrt. sähköauto
|
3
|
Polttoaineiden päästökertoimia
Öljylämmitys (kevyt polttoöljy)
|
264
|
5
|
2
|
Kivihiili
|
341
|
1
|
1,5
|
Maakaasu
|
198
|
1
|
0,1
|
Raskas polttoöljy
|
284
|
3
|
0,6
|
Biomassa
|
(395)
|
30
|
4
|
Yhdyskuntajäte (bio-osuus 50 %)
|
144
|
30
|
4
|
|
|
|
|
Oletushapetuskerroin = 0,99
|
|
|
|
GWP metaani = 25
|
|
|
|
GWP dityppioksidi = 298
|
|
|
|
Yhteystiedot
Outi Kesäniemi
s-posti:
outi.kesaniemi@hsy.fi